Read the Bible

¹ "Minun henkeni on rikki raastettu, minun päiväni sammuvat, kalmisto on minun osani.² Totisesti, pilkka piirittää minua ja silmäni täytyy yhä katsella heidän ynseilyänsä.³ Aseta puolestani pantti talteesi; kuka muu rupeaisi kättä lyöden minun takaajakseni?⁴ Sillä sinä olet sulkenut ymmärrykseltä heidän sydämensä; sentähden sinä et päästä heitä voitolle.⁵ Ystäviä kutsutaan osajaolle, mutta omilta lapsilta raukeavat silmät.⁶ Minut on pantu kansoille sananlaskuksi; silmille syljettäväksi minä olen tullut.⁷ Minun silmäni on hämärtynyt surusta, ja kaikki minun jäseneni ovat kuin varjo.⁸ Tästä oikeamieliset hämmästyvät, ja viatonta kuohuttaa jumalattoman meno.⁹ Mutta hurskas pysyy tiellänsä, ja se, jolla on puhtaat kädet, kasvaa voimassa.

¹⁰ Mutta te kaikki, tulkaa jälleen tänne; en löydä minä viisasta joukostanne.¹¹ Päiväni ovat menneet, rauenneet ovat aivoitukseni, mitä sydämeni ikävöitsi.¹² Yön he tekevät päiväksi; valo muka lähenee pimeydestä.¹³ Jos kuinka toivon, on tuonela asuntoni; minä levitän vuoteeni pimeyteen,¹⁴ minä sanon haudalle: 'Sinä olet isäni', ja madoille: 'Äitini ja sisareni'.¹⁵ Missä on silloin minun toivoni, ja kuka saa minun toivoani katsella?¹⁶ Ne astuvat alas tuonelan salpojen taa, kun yhdessä lepäämme tomussa."